Vähähiilisiä betonilaattoja kehitetään Turussa
Rakennussektori tuottaa globaalisti noin 35 % kasvihuonekaasupäästöistä ja 30 % jätteestä. Turkulainen Betonilaatta Oy haluaa olla mahdollistamassa muutosta, jolla rakentamisesta voidaan tehdä kestävämpää. Turku Science Parkin Clean-kärkialan verkostojen avulla mahdollistetaan monien yhteiskehitysprojektien alku.
Oletko koskaan ajatellut mistä turkulaiset betonilaatat tulevat? Yksi alueemme suurimmista betonilaattavalmistajista on Betonilaatta Oy, perinteinen perheyritys, jolla on halua vähentää laattojen tuotantoon liittyviä hiilidioksidipäästöjä. He haluavat vastata myös Hiilineutraali Turku 2029 -tavoitteeseen.
Åbo Akademin Thomas Kronberg sekä Jan-Erik Eriksson, Turku Science Parkin Reeta Huhtinen, Betonilaatan Rami Lahti ja Renotechin Valter Wigren tapasivat Betonilaatan tehtaalla. Suomen ympäristökeskuksen Jaakko Karvonen osallistui tapaamisen Joensuun toimipisteeltä etäyhteyden kautta. Tapaamisen aiheena oli hiilijalanjälkilaskenta, jota tehdään yrityksille Turku Science Park Oy:n käynnistämässä CircVol2-hankkeessa. Hankkeessa keskitytään sivuvirtojen hyötykäytön hiilijalanjälkilaskentaan ja maalle nostettujen ruoppausmassojen hallintaan.
– Pyrimme vähentämään tuotteittemme hiilijalanjälkeä. Uskomme, että tulevaisuudessa pärjäävät ne yritykset, jotka tässä onnistuvat, vaikkakin tuotekehityksen alkuvaiheessa tuotteiden hinnat ovat tyypillisesti perinteisiä kalliimpia. Uskomme siihen, että kysyntä vähähiilisille betonituotteille kasvaa asiakaskunnassamme nopeasti., toteaa Betonilaatta Oy:n toimitusjohtaja Rami Lahti.
Betonilaatta Oy tekee tiivistä kehitystyötä muun muassa alueemme korkeakoulujen, Turun AMK:n ja Åbo Akademin sekä muiden yritysten kanssa, kuten Renotech Oy ja Recikla Oy kanssa. Tämä yhteistyö on saanut alkunsa Turku Science Park Oy:n fasilitoiman 3C-klusterin (Circular materials and solution for construction industry) aikana. Yksi yhteistyön kärjistä on ekologisemman betonireseptin kehittäminen, jossa sementtiä pyritään korvaamaan kiertotalouden mukaisilla materiaaleilla kuten masuunikuonalla.
– Olemme jo vuosikausia soveltaneet alun perin Ukrainassa kehitettyä kuonasementtiteknologiaa erilaisissa betonipohjaisissa tuotteissa. Betonilaatta yrityksenä on erinomainen kumppani jatkokehitykselle. Toteutimme tuotevalmistusta muun muassa täysin jätepohjaisilla aktivaattoreilla, jolloin kustannus ja hiilidioksidijalanjälki saadaan entistäkin kestävämmäksi., kertoo Renotech Oy:n kehitysjohtaja Valter Wigren.
Kiinnostaako rakentamisen kiertotalous, hiilijalanjälkilaskenta tai ruoppausmassojen hallinta?
Ole yhteydessä Reeta Huhtiseen.