Turun diplomi-insinöörikoulutuksen laajentaminen koko Suomen etu
- Teknologiakampus Turun johtaja Mika Hannulan mielestä Suomella ei ole varaa jättää Turun seutua ilman diplomi-insinöörikoulutuksen laajentamista
- Turun seudun neljän korkeakoulun yhteistyö tekniikan opetuksessa laajenee
- Koululaisten kiinnostus luonnontieteitä ja matematiikkaa kohtaan on lisääntynyt
Teknologiakampus Turun johtajana syyskuun alussa aloittanut tekniikan tohtori, professori Mika Hannula haluaa vahvistaa Turun seudun asemaa teknologiaosaamisen keskittymänä. Hän muistuttaa yliopistojen suuresta merkityksestä alueen vetovoimaisuudelle, yrityksille ja koko ympäröivälle yhteiskunnalle. Siksi vahvaa nousukautta elävä Turun seutu tarvitsee tulevaisuuteen katsovan ratkaisun, jolla kasvun pullonkaulaksi muodostunut diplomi-insinööritutkintojen vähäisyys kyetään korjaamaan.
– Kaikista Suomessa tehdyistä diplomi-insinöörin tutkinnoista alle kaksi prosenttia on Turussa suoritettuja. Kun opiskelijoilla on tendenssi jäädä työskentelemään sille alueelle, jolla ovat opiskelleet, ei tämä lupaa kovin hyvää Turun tulevaisuudelle, jos katsotaan teknologia-alan yritysten kompetensseja ja uudistumispotentiaalia diplomi-insinöörin tutkinnon suorittaneiden lukumäärän kautta.
Alan koulutus tukee alan yritystoimintaa ja koko maan kilpailukykyä
Hannula tuntee aiemmalta työuraltaan hyvin Pirkanmaan teknologiasektoria. Pirkanmaa ja Varsinais-Suomi muodostavat mielenkiintoisen vertailuparin, sillä kyse on suurin piirtein samankokoisista maakunnista.Tampereen teknillisestä yliopistosta valmistuu noin kolmannes Suomen kaikista diplomi-insinööreistä, Turusta edellä mainittu kaksi prosenttia. Samaan aikaan Turun seutua vaivaa ennen kokematon pula tekniikan alan osaajista. Tällä hetkellä diplomi-insinöörejä on alueella vain reilu kolmannes siitä, mitä teknologiayritysten määrä edellyttäisi.
– Pirkanmaalla teknologiayritysten yhteenlaskettu liikevaihto vuonna 2017 oli ennusteen mukaan noin 8,7 prosenttia koko Suomen alan yritysten liikevaihdosta. Varsinais-Suomessa vastaava luku on 7,2 prosenttia. Vielä 10 vuotta sitten osuudet olivat samaa luokkaa, eli Varsinais-Suomi on menettänyt asemiaan.
Turun seudun diplomi-insinöörikoulutuksen lisäämisen Hannula arvioi pitkälti aluepoliittiseksi kysymykseksi.
– Voi kysyä, onko Suomella varaa jättää koko maan kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin kannalta merkittävä Varsinais-Suomi nykyisten kompetenssien varaan, vai pitäisikö katsoa, että meillä on riittävästi osaajia alueen kompetenssien kehittämiseen ja ylläpitoon.
Videolla Hannulan ajatuksia diplomi-insinöörikoulutuksesta. Juttu jatkuu videon alla.
Opiskelijat kiinnostuneet tekniikan opiskelumahdollisuuksista
Hannula näkee Turun yliopiston, Åbo Akademin, Turun ammattikorkeakoulun ja Yrkeshögskolan Novian yhteistyössä erinomaiset mahdollisuudet vahvistaa tekniikan koulutusta ja tutkimusta alueella. Hän kokee rajatuilla alueilla jo tehtävän yhteistyön tärkeäksi, mutta paljon jää potentiaalia vielä käyttämättä.
Tekniikan yliopistokoulutus tarvitsee myös hyvää opiskelija-ainesta. Hannula kertoo yllättyneensä positiivisesti, että Turussa vuodesta 2013 alkaen ylioppilaskokeissa pitkän matematiikan kirjoittaneiden määrä on ollut kasvussa. Trendin jatkumista tukee Turun kaupungin STEaM-hanke, jolla lisätään lasten ja nuorten kiinnostusta tekniikan ja luonnontieteiden opintoihin.
– Varsinais-Suomen lukioissa on pitkän matematiikan opiskelijoita jo nyt enemmän kuin missään muussa maakunnassa pois lukien Uusimaa. Turun yliopistossa aloittavat teekkarit ovat lähtöpisteiltään Suomen kolmen parhaan yliopiston joukossa. Näin ollen lähtökohta hallittuun ja monialaisen yliopiston profiiliin sopivan diplomi-insinöörituotannon laajentamiseen on erittäin hyvä.
– Jos oikein arvioin, tässä käy vielä niin, että aivan lähivuosina joudumme vastaamaan omaan huutoomme. Meille on tulossa aiempaa enemmän tekniikasta ja luonnontieteestä kiinnostunutta hyvää opiskelija-ainesta, ja heille pitää kyetä tarjoamaan laadukkaita opiskelupaikkoja ja huolehtia siitä, että valmistuville ihmisille on luontevaa ja suotuisaa jäädä tämän alueen elinkeinoelämän ja julkisen sektorin organisaatioiden käyttöön, Hannula toteaa.
Teknologiakampus Turku tiivistää yhteistyötä
Teknologiakampus Turku on neljän korkeakoulun, Turun kaupungin ja Turku Science Park Oy:n vastaus haasteisiin. Missiona on yhdistää voimat vahvan alueellisen tekniikan osaamisen keskittymän rakentamiseksi tukemaan Lounais-Suomen yritysten ja korkeakoulujen kilpailukykyä ja sillä tavalla lisäämään koko alueen vetovoimaa. Yhteistyö on eduksi kaikille neljälle korkeakoululle. Diplomi-insinöörikoulutusta laajentamalla pystytään tarjoamaan myös ammattikorkeakouluista valmistuneille luontevia polkuja teknilliseen yliopistotutkintoon.
Hannula jakaa Teknologiakampus Turun tehtävät neljään ryhmään.
– Ensinnäkin se yhdistää infrastruktuurit Turun neljän korkeakoulun tekniikan koulutuksen ja tutkimuksen tueksi. Toisena tehtävänä on koulutusyhteistyön ja -järjestelmän optimointi näiden neljän korkeakoulun välillä. Kolmas tehtävä on yhteisen alueen teollisuuden tarpeet huomioivan tutkimusstrategian ylläpitäminen. Neljäs tehtävä liittyy Turun alueen tekniikan koulutuksen vetovoiman, tutkimuksen tason ja alueellisen kehityksen vahvistamiseen ja uusien toimintamuotojen löytämiseen korkeakoulujen, yritysten ja julkisen sektorin organisaatioiden välille.
Mika Hannula on tekniikan tohtori ja tietojohtamisen professori. Ennen siirtymistään Teknologiakampus Turun johtajaksi hän työskenteli Tampereen teknillisen yliopiston rehtorina.
Videolla Hannulan ajatuksia yliopistojen ja korkeakoulujen tehtävistä ja yhteistyöstä.