Monikulttuurinen yritys menestyy paremmin
- Kulttuurinen moninaisuus rikastaa työyhteisöä ja parantaa yrityksen tuloksellisuutta
- Haasteiden ylittämisessä tärkeää on jatkuva keskustelu työpaikalla
- Lue Naapurin Maalaiskana Oy:n, Benete Oy:n ja Silo.AI:n kokemuksista ulkomaisesta työvoimasta
Osana tapahtumien täyteistä TechTurku Week:iä järjestettiin kansainvälisestä rekrytoinnista kiinnostuneille työnantajille suunnattu Talent Boost -aamiaistilaisuus, jonka aiheena oli monikulttuurisuuden työpaikalle tuoma lisäarvo (Successful Culturally Diverse Company). Turun Vierailu- ja innovaatiokeskus Jokeen kerääntyi aiheesta kuulemaan ja keskustelemaan noin 60 henkeä. Mukana oli edustajia Turun seudulla toimivista yrityksistä, joille ulkomaalaisten osaajien palkkaaminen tai siitä oppiminen on ajankohtaista. Mukana oli lisäksi Suomessa asuvia ulkomaalaistaustaisia henkilöitä, jotka sekä jakoivat omia kokemuksiaan suomalaiseen työkulttuuriin astumisesta että etsivät paremmin koulutustaan tai työkokemustaan vastaavaa työtä.
– Turun seudulla liiketoiminta kukoistaa edelleen, mutta tarvitsemme kipeästi osaavia tekijöitä, luonnehti tilannetta Turku Science Park Oy:n markkinointijohtaja Minna Karhu. Turku Science Park Oy pyrkii vastaamaan yritysten tarpeeseen kehittämällä yrityspalveluja ja auttamaan osaajien houkuttelussa erilaisten kampanjoiden kautta. Yrityksillä on mahdollista hyödyntää kampanjoita, kuten Tech Summer Trainee (Kesäteekkarikampanja) sekä Talent Call Turku.
Kesäteekkarikampanjan kautta Turun seudulta kesätyöpaikan saanut ja Turun ulkopuolella opiskeleva teekkari voi hakea asunto- ja joukkoliikennekorttietua kesän ajaksi. Tänä vuonna mukana on vahvasti kansainvälinen kulma, kun kolmasosa yhteensä 30:sta paikasta on varattu kansainvälisille tutkinto-opiskelijoille. Viime vuonna ensimmäistä kertaa järjestetyn Talent Call Turku -kampanjan keskiössä on puolestaan kokeneemmat huippuosaajat. Vuonna 2020 kampanjan tavoitteena on löytää yritysten kriittisesti tarvitsemaa osaamista. Kampanjan kautta noin viisi osaajaa perheineen pääsee tutustumaan viikon ajaksi Turun seudun yrityksiin, sekä asumiseen ja elämiseen Turussa.
– Tänä vuonna haluamme vahvistaa osallistuneiden henkilöiden työnsaantia vierailun jälkeen. Sitä silmällä pitäen toivomme, että yritykset ovat yhteydessä Turku Science Park Oy:öön ja kertovat millaisia osaajia tarvitsevat, Karhu rohkaisi.
Kansainvälisten osaajien rekrytoinnissa ei aina tarvitse lähteä ulkomaille asti.
– Turun seudulla on tuoreen arvion mukaan yli 1 200 korkeakoulutettua ulkomaalaistaustaista vailla työtä. Joka vuosi Suomessa valmistuu myös noin 3 000 ulkomaalaista opiskelijaa. Heidän pitämisensä Suomessa valmistumisen jälkeen on meidän etumme, totesi Tiina Vainio Turun Kauppakamarista.
Talent Boost -hanketta Helsingin seudun kauppakamarilla johtava Satu Salonen esitteli vasta julkaistua Talent Boost -mittaria. Kyseessä on ilmainen nettityökalu, jonka avulla yritys voi kartoittaa omaa valmiuttaan ulkomaalaisten osaajien rekrytointiin. Noin kymmenen minuuttia kestävän tietojen syötön jälkeen ohjelma antaa arvion yrityksen valmiuksista rekrytointiin sekä lisätietoja palveluista, joihin yrityksen olisi hyvä tutustua ollakseen vielä valmiimpi.
Kielikysymyksen hallintaa
Tilaisuuden kohokohta oli paneelikeskustelu aiheesta “Added value to the workplace from cultural diversity”, eli monikulttuurisuuden työpaikalle tuoma lisäarvo. Panelisteina toimivat Mariia Bieskova (Operations and Privacy Manager, Benete Oy), Tuuli Suominen (Head of People Operations, Silo.AI), sekä Tuija Kantoluoto (toimitusjohtaja, FoodHR, Naapurin Maalaiskana Oy). Paneelikeskustelussa pohdittiin monia aiheeseen liittyviä kysymyksiä, kuten sitä miten yritykset ovat onnistuneet kielimuurien ylittämisessä palkatessaan ulkomaalaistaustaista työvoimaa.
Lietolaisessa Naapurin Maalaiskana Oy:ssä yli puolet 170:stä tuotannon työntekijöistä on ulkomaalaistaustaisia. Yrityksen virallisina kielinä on suomi ja englanti, mutta työpaikalla puhutaan 17 eri kieltä.
– Haasteenamme on, että ihmisten pitäisi jollain tasolla meille saapuessaan puhua suomea tai englantia. Uudelle työntekijälle osoitetaan mahdollisuuksien mukaan tueksi samaa kieltä puhuva työntekijä. Tehtaallamme on lisäksi kolmentasoisia suomen kielen kursseja, joihin henkilöt voivat osallistua itselleen sopivana ajankohtana, kertoi Kantoluoto. Kantoluoto on myös teettänyt käännöksiä tuotannon ohjeistuksista kielille, kuten vietnam ja thai, joita useampi työntekijä puhuu.
Turkulaisen terveysteknologiayritys Benete Oy:n virallinen kieli on englanti. Bieskova kuitenkin koki suomen kielen tärkeänä, ja nosti esiin kuilun opintojen aikana opitun ja ammatillisen, työpaikalla käytetyn suomen kielen välillä. Hänen mielestään on tärkeää saada suomen kielen lisäkoulutusta vielä työelämässäkin.
Rekrytointia monella rintamalla
Tilaisuudessa tuli esiin, että työntekijöitä etsitään yleensä monien kanavien kautta. Lehti-ilmoitusten, rekrytointipalvelujen ja sosiaalisen median kautta löydetään jonkin verran osaajia, mutta myös puskaradio on edelleen tehokas viestintätapa. Lisäksi alansa huippujen palkkaaminen helpottaa muiden osaajien houkuttelussa.
– Olemme hyvin tutkimuskeskeinen yritys. Palkkaamme esimerkiksi AI- ja koneoppimisen osaajia yliopistojen kautta. Palkkalistoillamme on tunnettuja tutkijoita, joiden maine houkuttelee lisää alan osaajia, kertoi Tuuli Suominen. Silo.AI:n 70:stä työntekijästä noin kolmannes on ulkomaalaistaustaisia. Eri kansalaisuuksia on tekoälyratkaisuja tarjoavassa yrityksessä yksitoista. Englanti on ollut Silo.AI:n virallisena kielenä heti yrityksen perustamisesta saakka.
Kulttuurien yhteentörmäyksistä selvitään yleensä keskustelemalla
Poliittiset kriisit, kuten sota, voivat aiheuttaa kitkaa työpaikalla, jossa on molempien osapuolten kansalaisia. Haasteita voi syntyä kuitenkin paljon arkipäiväisemmistäkin kulttuurieroista.
– Työpaikalla voi olla kirjattuna vaikka minkälaisia suvaitsevaisuussäännöstöjä, mutta ne ovat vain sanoja. Pitää olla avointa keskustelua siitä, millainen yrityskulttuuri halutaan luoda. Meillä Suomessa toivotaan itseohjautuvaa työkulttuuria, mutta toisissa kulttuureissa esimerkiksi johdon päätösten pienikin kritisointi on täysin ennenkuulumatonta. Näissä asioissa pitää yleensä tehdä kompromisseja, kertoi Silo.AI:n Tuuli Suominen.
Jatkuvan keskustelun tärkeyttä korosti myös Naapurin maalaiskanan Tuija Kantoluoto.
– Meillä oli tapaus, jossa mies ei voinut oikein hyväksyä nuorempaa naista esimiehekseen. Jatkuvista keskusteluista huolimatta kaksikon välillä oli selkeää kitkaa. Teimme selväksi, että jos hierarkia ei kelpaa, miehen pitäisi tehdä omat valintansa. Hän irtisanoutui, opiskeli lisää ja palasi myöhemmin meille töihin. Tällöin hän kertoi arvostaneensa avointa keskustelukulttuuriamme, kertoi Kantoluoto.
Ukrainalaisen Mariia Bieskovan työpaikalla oli venäläinen kollega Itä-Ukrainan sodan aikana.
– Meillä oli aluksi molemminpuolisia epäilyksiä. Toimitusjohtajamme laittoi meidät puhumaan keskenämme töiden jälkeen ja lopulta pystyimme ymmärtämään toistemme näkemyksiä paremmin, vaikka olimmekin asioista eri mieltä. Nyt viisi vuotta myöhemmin teemme todella hyvin töitä yhdessä, kertoi Bieskova.
Miksi monimuotoisuus on työpaikalla hyvä asia?
Useiden kansainvälisten tutkimusten mukaan monimuotoisuus niin iän, sukupuolen kuin kulttuuritaustan perusteella parantaa yritysten tuottavuutta. Varsinkin kulttuurinen diversiteetti on kasvattanut selkeästi yritysten mahdollisuuksia saavuttaa keskimääräistä parempia tuloksia.
– Meillä kantasuomalaiset ovat oppineet paljon ihmisiltä, jotka ovat tulleet hyvin erilaisista ja vaarallisistakin oloista. Nämä ihmiset ovat kiitollisia turvasta ja työpaikasta. Asioista, joita pidämme usein itsestäänselvyyksinä. Lisäksi uudet tavat tuovat paljon rikkautta työkulttuuriin, Tuija Kantoluoto kertoi.
Beneten Mariia Bieskova korosti, että ulkomailta saapuneet ihmiset ovat olleet hyvin omistautuneita yhtiölle. Hän kertoi myös, miten erilaisista elämänkokemuksista on ollut hyötyä, sillä empatiakyky ja toisten saappaisiin astuminen on moninaisuuden kautta helpompaa.
Talent Boost Breakfast toteutettiin osana Turku Science Park Oy:n koordinoimaa Talent Turku -yrityspalvelukokonaisuutta, joka on osa kansallista työ- ja elinkeinoministeriön koordinoimaa Talent Boost -toimenpideohjelmaa. Tilaisuuden järjestivät Turku Science Park Oy, World Trade Center Turku, Turun kauppakamari, Humanistinen ammattikorkeakoulu, Business Finland sekä Varsinais-Suomen Yrittäjät. Tilaisuutta on osittain rahoittanut Euroopan Sosiaalirahasto (ESR).
Teksti: Jenny Honka ja Kai Saarto, HUMAK.
Kuvat: Emilia Reponen, HUMAK ja Makoto Chiba