Varsinais-Suomen ilmastotiekartta on valmistunut
- Ilmastotiekartassa esitetään priorisoidut muutostavoitteet ja tarvittavat konkreettiset toimenpiteet energia-, liikenne- ja maataloussektoreille
- Tarvittavat toimenpiteet edellyttävät innovatiivisuutta ja yhteistyötä kunnilta, korkeakouluilta ja yrityksiltä
- Ilmastotiekartta, yhdessä valtakunnallisten toimien kanssa, mahdollistaa hiilineutraaliuden Varsinais-Suomessa vuoteen 2035 mennessä
Varsinais-Suomen maakuntahallitus on hyväksynyt Varsinais-Suomen ilmastotiekartan. Ilmastotiekartta konkretisoi ilmastovision, jonka mukaan maakunnan tavoitteena on olla vuonna 2035 elinvoimainen ja hiilineutraali maakunta, jossa on ennakkoluulottomasti kehitetty ja otettu käyttöön ilmastokestäviä ratkaisuja luottaen osaamiseen, yhteistyöhön ja yhteiseen vastuuseen.
– Ilmastonmuutos ja siihen vastaaminen otetaan tosissaan Varsinais-Suomessa. Ilmastotiekartan laatimisessa on vallinnut aktiivinen yhteistyön henki. Laadinnassa ovat olleet mukana niin julkinen kuin yksityinen sektori, tutkimus ja etujärjestöt, toteaa ilmastovastuujaoston puheenjohtaja Timo Metsä-Tokila ELY-keskuksesta.
Kuntia, yrityksiä ja kaikkia toimijoita kannustetaan tunnistamaan oma roolinsa ja sitoutumaan tiekartan toimeenpanoon. Näissä merkeissä lähestytään muun muassa kuntia tämän vuoden aikana.
Energiamurros vaatii remontteja ja investointeja, energiatehokkuutta voidaan parantaa kautta linjan
Energiasektorilla tavoitteena on luopua fossiilisista polttoaineista ja siirtyä uusiutuviin polttoaineisiin sekä uusiin tuotantotapoihin, kuten maa-, kallioperä- ja hukkalämpöä hyödyntäviin lämpöpumppuihin ja energian varastointiin. Älykkäissä ohjausjärjestelmissä ja kaksisuuntaisissa verkoissa myös kuluttajalla on aktiivinen rooli. Kuntia, taloyhtiöitä ja kotitalouksia kannustetaan siirtymään kestäviin lämmitys- ja sähköratkaisuihin. Kuntakiinteistöjen energiahukkaa voidaan systemaattisesti vähentää energiatehokkuussopimusten avulla. Rakennuskannan peruskorjauksiin tulee sisällyttää jo suunnitteluvaiheessa energiatehokkuuden parantaminen.
Digitalisaatio ja uudet käyttövoimat vauhdittavat liikenteen päästöjen puolittamista
Liikenteen päästötavoitteiden saavuttamiseksi on olennaista, että kestävien kulkumuotojen osuus henkilöliikenteessä kasvaa merkittävästi. Kävelyn ja pyöräilyn osuuksia taajamissa kasvatetaan toteuttamalla laadukkaita reittejä ja parantamalla esimerkiksi pysäköintiä ja kunnossapitoa. Fossiilittomaan käyttövoimaan perustuva joukkoliikenne vähentää päästöjä kaupunkiseuduilla. Liikkumispalveluiden uudet ratkaisut mahdollistavat haja-asutusalueiden joukkoliikenneyhteyksiä. Kunnat ja työnantajat voivat ottaa käyttöön kestävän liikkumisen kannustimia. Sähkö-, kaasu- ja hybridiajoneuvojen yleistymisen myötä tarvitaan laajaa latausverkostoa, jossa roolinsa on myös yrityksillä ja taloyhtiöillä. Digitaalisilla ratkaisuilla optimoidaan tavarankuljetuksia sekä mahdollistetaan monipaikkaista asumista, työskentelyä ja yritystoimintaa kaupungeissa ja maaseudulla.
Kannattavan maatalouden vahvuutena on kyky hiilensidontaan, koko ruokaketju mukaan tukemaan kestävää tuotantoa
Maataloudessa tarvitaan yhteistyössä tuottajien kanssa tiloilla tapahtuvaa tutkimus- ja kokeilutoimintaa sekä tähän pohjautuvaa neuvontaa. Tilojen energiaomavaraisuutta voidaan vahvistaa hyödyntämällä tuotannon sivutuotteena syntyviä peltobiomassoja ja lantaa biokaasun tuotannossa ja kehittämällä biomassan hyödyntämisen ja ravinnekierrätyksen koko arvoketjua. Peltojen kasvukunnon parantaminen kasvikierrolla ja vesitilanteen hallinnalla mahdollistaa hiilen sidonnan ja parantaa myös tuottavuutta. Koko ruokaketjussa lisätään tietoisuutta ruoantuotannon merkityksestä ilmastokysymysten ratkaisijana. Ruoantuotannon kestävä uusiutuminen nähdään maakunnan vahvuutena, jonka kehittämiseen osallistuu koko ketju tuottajasta kuluttajaan.
– Lukuisia esitettyjä toimenpiteitä on jokaisen toimijatahon hyvä katsoa tarkalla ja myönteisellä silmällä: mikä on meidän roolimme ja mitä mahdollisuuksia se antaa. Tarvitaan uutta suunnittelua, innovointia ja kokeiluja. Moni asia edellyttää teknologista kehittämistä ja monissa toimenpiteissä piilee hyviä yhteistyömahdollisuuksia niin kunnille, korkeakouluille kuin yrityksille, kannustaa erikoissuunnittelija Aleksis Klap Varsinais-Suomen liitosta.
Tiekartta tarkistetaan ja sen toteutumista seurataan vuosittain. Vuoden 2021 aikana käsitellään uusina teemoina yhdyskuntarakennetta ja rakentamista sekä maankäyttöä, hiilinieluja ja hiilen sidontaa. Tavoitevuotta on valmius aikaistaa, kun tieto valittujen toimenpiteiden vaikuttavuuspotentiaalista lisääntyy.
Kohti hiilineutraaleja kuntia ja maakuntia (Canemure) -hanke tukee toteutusta ja tarjoaa vuosittain päästölaskelma- sekä seurantatietoa kaikkien toimijoiden käyttöön.
Katso myös:
Varsinais-Suomen ilmastotiekartta 2030:
ymparistonyt.fi/hiilineutraalilounaissuomi
Varsinais-Suomen ilmastotiekartta – Tavoitteet ja toimenpiteet vuoteen 2030