Turun kauppakamari: Koulutusjärjestelmään lisää alueellista joustavuutta
- Kauppakamarit toivovat koulutusjärjestelmään lisää joustavuutta ja reagointikykyä, jotta osaavan henkilöstön saatavuus voidaan turvata
- Alueellista ennakointia osaamistarpeissa pitäisi kehittää
- Koulutuksen ohella tulevaisuuden menestys edellyttää osaajien houkuttelua ulkomailta
Turun kauppakamarin toimitusjohtaja Kaisa Leiwo peräänkuuluttaa alueellisen ennakoinnin ja vaikuttamisen tärkeyttä. Hän muistuttaa, että koulutustarjonnan on pystyttävä reagoimaan nopeasti muuttuviin osaamistarpeisiin ja suhdanteisiin niin ammattikoulu- kuin korkeakoulutasolla. Alueilla tulisi olla myös nykyistä enemmän valtaa vaikuttaa alueen koulutustarjontaan. Alueiden eri tahojen kuten yritysten, järjestöjen ja koulutuksen järjestäjien tulisi yhdessä säännöllisesti ennakoida alueen osaamistarpeiden kehitystä. Esimerkiksi muunto- ja täsmäkoulutusten määrärahojen käyttö alueella tulisi jättää mahdollisimman pitkälle alueellisen ennakoinnin ja harkinnan varaan.
– Alueilla tulee olla mahdollisuus kehittää alueelle osaamiskeskittymiä koulutuksen avulla. Erilaiset yhteistyöyliopistot, kuten Varsinais-Suomessa aloittanut verkostoyliopisto FITech, ovat hienoja esimerkkejä ripeistä ratkaisuista nopeasti kasvaneeseen osaamispulaan. Innovaatioiden luominen vaatii kuitenkin tutkimusinfraa ja kokonaisuutta, joka luo pitkäjänteistä osaamista ja kehitystä. Yhteistyöyliopistot eivät voi täysin syrjäyttää alueiden osaamisen pitkäjänteistä kehittämistä, Leiwo huomauttaa.
Suomen kauppakamarit ovat julkaisseet koulutusteesit, joissa listataan seitsemän keinoa varmistaa osaavan henkilöstön saatavuus yrityksille. Kauppakamarit haluavat muun muassa tukea ammatillisen koulutuksen uudistuksen onnistumista, laajentaa oppisopimusten käyttöä sekä tiivistää yhteistyötä yritysten ja oppilaitosten välillä.
Leiwo muistuttaa, että koulutuksen järjestäjien on varattava työpaikoilla tapahtuvan oppimisen ohjaamiseen ja arviointiin riittävästi resursseja. Työssäoppiminen ei voi täysin korvata lähiopetusta, jota tarvitaan edelleen. Yritysten hallinnollista taakkaa on vähennettävä hyödyntämällä digitalisaatiota ja yhtenäisiä käytäntöjä. Toimiva tiedotus uudistuksesta on myös tärkeää.
– Yrityksiä on informoitava reformin mahdollisuuksista ja muutoksista. Uudistuksen tavoitteita ei saavuteta, jos yritykset eivät lähde siihen mukaan. Yritykset ovat oppilaitosten asiakkaita, joten oppilaitosten tulisi varmistaa, että esimerkiksi heidän verkkosivuillaan on tarjolla helposti ja selkeästi yritykselle suunnattua tietoa työpaikoilla tapahtuvasta oppimisesta, Leiwo toteaa.
Suomen tulevaisuuden menestys ja kilpailukyky riippuvat osaamisesta. Joustavan koulutusjärjestelmän lisäksi Suomen on aktiivisesti houkuteltava korkeaa osaamista ja ammattitaitoisia työntekijöitä myös ulkomailta.
Leiwon mukaan työperäiseen maahanmuuttoon on otettava aktiivinen ote ja ulkomaalaisia osaajia on ryhdyttävä rekrytoimaan tunnistettujen tarpeiden mukaan. Väestöpohjan kaventuessa oma osaaminen ei riitä, vaan Suomen on pystyttävä houkuttelemaan huippuosaamista ja rautaisia ammattilaisia myös ulkomailta.
– EU- ja ETA-alueiden ulkopuolelta tulevien, Suomessa työlupaa hakevien työntekijöiden saatavuusharkinnasta on luovuttava. Saatavuusharkinnasta luopuminen avaisi yrityksille mahdollisuuden etsiä nopeampia ratkaisuja työvoimapulaan, parantaisi työllisyyttä ja auttaisi taloutta kasvamaan, Leiwo sanoo.