Sosiaalisen vastuun kysymykset koskettavat jokaista yritystä
Vastuullinen yritys vetää puoleensa asiakkaita, sijoittajia ja saa työntekijät tekemään parhaansa. Siinä missä ympäristövastuun osalta keskeistä on yrityksen toimet ympäristön hyvinvoinnin parantamiseksi, on sosiaalisen vastuullisuuden keskiössä ihmiset: Miten yritys kohtelee työntekijöitään, asiakkaitaan ja kumppaneitaan? Minkälaista vastuunkatoa se edellyttää alihankkijoiltaan tai toimitus- ja jälleenmyyntiketjuiltaan?
Kirjoittajavieraamme Niina Ratsula on Code of Conduct Companyn perustaja ja toimitusjohtaja. Eettisen ja vastuullisen liiketoiminnan kokonaisvaltaisena kehittäjänä tunnetuksi tullut Niina on palkittu vuoden 2019 vastuullisena vaikuttajana.
Miksi sosiaalisen vastuun kysymysten äärelle kannattaa jokaisen yrityksen pysähtyä? Ainakin seuraavat viisi syytä on hyvä pitää mielessä:
1. Yksikään yritys ei ole täydellinen tai valmis
Sosiaalisen vastuun kysymykset voivat joskus tuntua itsestään selviltä: Totta kai me pidämme huolta työntekijöistämme! Totta kai me edellytämme sitoutumista samoihin eettisiin periaatteisiin läpi toimitusketjun! Haasteeksi oman työyhteisön kohdalla saattaa muodostua, ettei henkilöstön hyvinvointiin heikentävästi vaikuttavia tekijöitä aina tunnisteta. Toimitusketjun osalta puolestaan läpinäkyvyyden puute saattaa sokaista kuvittelemaan, ettei yrityksellä ole vastuuta. Siksi jokaisen yrityksen on tärkeää tarkastella, kuinka sosiaalista vastuuta kannetaan – ehkä jopa erityisesti silloin, kun siihen liittyvät teemat tuntuvat itsestään selviltä.
… jokaisen yrityksen on tärkeää tarkastella, kuinka sosiaalista vastuuta kannetaan – ehkä jopa erityisesti silloin, kun siihen liittyvät teemat tuntuvat itsestään selviltä.
2. Hyvä tahto ei enää riitä – jokaisen yrityksen tulee ymmärtää omat ihmisoikeusvaikutukset
Elämme lainsäädännön kannalta valtavan muutoksen keskellä: tähän mennessä on saattanut riittää, että yritykset osana eettisiä periaatteitaan toteavat sitoutuvansa ihmisoikeuksien kunnioittamiseen, syrjinnän ehkäisyyn ja yhdenvertaisuuden edistämiseen. Moni yritys on saattanut ajatella kantavansa sosiaalisen vastuun noudattamalla paikallisia työlainsäädäntöjä toiminnassaan. Suuri osa yrityksistä kuitenkin hankkii palveluita tai materiaaleja, joiden tuotantoketjut ulottuvat läpi kansainvälisten toimitusketjujen. Tulevan EU-säätelyn myötä yritysten huolellisuusvelvoite ihmisoikeuksien osalta korostuu. Huolellisuusvelvoitteen myötä yritysten tulee ymmärtää toimintaansa liittyvät ihmisoikeusriskit ja toimittava niiden minimoiseksi. Toimitusketjujen lisäksi ihmisoikeuskysymykset liittyvät arkiseen työhön myös Suomessa: työturvallisuus, tietosuoja ja tasavertainen kohtelu ovat ihmisoikeuskysymyksiä, joiden parantamiseksi myös suomalaisilla työpaikoilla riittää petrattavaa.
Pienemmillä yrityksillä säätelyn muutokset tulevat näkymään asiakkaiden lisääntyneinä kysymyksinä ja vaatimuksina. Pelkkä toteamus hyvistä aikeista ei riitä, vaan yritysten tulee voida osoittaa huolellisuusvelvoitteensa toteutuminen.
Tulevan EU-säätelyn myötä yritysten huolellisuusvelvoite ihmisoikeuksien osalta korostuu.
3. Monimuotoisuuden ymmärtäminen laajentaa bisnespotentiaalia
Työelämän monimutkaisten haasteiden ratkaisu edellyttää erilaisien näkökulmien ja kollektiivisen osaamisen hyödyntämistä. Tiimien monimuotoisuus on mahdollisuus tuoda tehokuutta ongelmien selättämiseen. Monimuotoiseen organisaatioon panostaminen kannattaa, sillä se näkyy selvästi viivan alla: McKinseyn How inclusion matters tutkimuksessa havaittiin, että monimuotoisilla organisaatioilla oli 11 % muita suurempi todennäköisyys kuulua toimialansa ykkössuoriutujiin.
Monimuotoisuus- ja inkluusiotyö on myös tärkeä työkalu tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistämisessä. Monimuotoisuutta tukevat rekrytointiprosessi auttaa parantamaan haavoittuvassa asemassa olevien ihmisten mahdollisuuksia työmarkkinoilla. Monimuotoinen työyhteisö tai asiantuntijaverkosto onnistuu todennäköisemmin ymmärtämään myös laajemmin erilaisten asiakkaiden tarpeita. Moni yritys jättää hyödyntämättä vähemmistöjen ostovoimapotentiaalin – ymmärtämällä myös erilaisten asiakkaiden tarpeita, yritys voi lisätä merkittävästi liiketoimintapotentiaaliaan.
… monimuotoisilla organisaatioilla oli 11 % muita suurempi todennäköisyys kuulua toimialansa ykkössuoriutujiin.
4. Arvostavassa työkulttuurissa ongelmat eivät eskaloidu
Sosiaalisen vastuullisuuden ytimessä on ihmisten arvokas ja oikeudenmukainen kohtelu. Kun työyhteisön jäsenet ja asiakkaat kokevat yrityksen paikaksi, jossa tulee kohdatuksi yhdenvertaisesti ja kunnioittaen omana itsenään, he todennäköisemmin luottavat yritykseen enemmän. Tällöin on myös helpompi avoimesti esittää huolensa. Näin epäkohdat ja ongelmat nousevat keskusteltaviksi jo varhaisessa vaiheessa – sen sijaan että ne paisuisivat jossain piilossa odottaen eskaloitumista. Ongelmatonta työyhteisöä tai liiketoimintaa kun ei ole.
Ongelmatonta työyhteisöä tai liiketoimintaa kun ei ole.
5. Parhaat työntekijät valitsevat vastuullisen työnantajan
Yritys, joka aidosti välittää työntekijöidensä hyvinvoinnista on kovaa valuuttaa työmarkkinoilla, joita uhkaa osaajapula ja työuupumus. Tulevaisuudessa sosiaalinen vastuullisuus on yhä merkityksellisempää myös rekrytoinnissa: pian valtaosa kaikista työntekijöistä on milleniaaleja, joille on tyypillistä nostaa sosiaalisen vastuun kysymykset jopa palkkaakin tärkeämmäksi tekijäksi työpaikkaa hakiessaan.
Sosiaalisen vastuullisuuden kysymyksiä ei voida enää ohittaa itsestäänselvyyksinä, ei oman työyhteisön eikä laajempien toimitusketjujen tai toimintaympäristön kohdalla.
Yritys, joka aidosti välittää työntekijöidensä hyvinvoinnista on kovaa valuuttaa työmarkkinoilla, joita uhkaa osaajapula ja työuupumus.
Niina Ratsula
Yrittäjä, tietokirjailija, tutkija ja valmentaja,
Code of Conduct Company