Siirry sisältöön

Uutiset

Rakentamisen kiertotalous kehittyy yhteistyöllä

Rakennusteollisuudessa on monia mahdollisuuksia kiertotalouden ja vähähiilisyyden edistämiseen. Lounaissuomalaiset alan toimijat esittelivät uusia tuotteita ja meneillään olevia kehityshankkeita 3C-klusterin seminaarissa, jota Turku Science Park ja Nordkalk isännöivät Paraisilla 20.9.2022.

”Oletko katsonut sähköpostini, jossa kerron suodatinlevyjen ominaisuuksista”, kysyy Paroc Groupin tutkimus- ja kehityspäällikkö Ismo Kuokkanen Finnsementin kestävän kehityksen päällikkö Ursula Käänteeltä. Tämä vastaa lukeneensa postin, jossa levyjätettä tarjotaan Finnsementille hyödynnettäväksi, mutta ”levyjen korkea energiasisältö kuulostaa liian hyvältä ollakseen totta”.

Ursula Kääntee etsii jatkuvasti sementin valmistukseen kiertotalouden mukaisia, laatuvaatimukset täyttäviä raaka-aineita, jotka sopivat klinkkeriuunin rinnakkaisprosessointiin tarjoten siihen sekä vaihtoehtoista raaka-ainetta että polttoainetta samalla kertaa. Tällaisia ovat esimerkiksi rengasrouhe ja käytetty kattohuopa, joita hyödyntämällä Finnsementti voi vähentää hiilidioksidipäästöjään.

Kivivillatuotteita tekevän Parocin suodatinjätelevyt saattaisivat hyvinkin sopia Finnsementin tarpeeseen. Lisäksi se auttaisi Ismo Kuokkasta toteuttamaan Parocin tavoitetta eliminoida tehtaalta kaatopaikalle päätyvä jäte vuoteen 2025 mennessä.

Yllä oleva keskustelu käytiin Turun seudulla rakentamisen kiertotaloutta kehittävän 3C-klusterin (Circular Materials and Solutions for Construction Industry) Kiertotalous ja vähähiilisyys rakennusteollisuudessa -seminaarissa, jokakokosi Nordkalkin luentosaliin rakentamisen ja kiertotalouden asiantuntijoita yrityksistä, korkeakouluista ja julkisten toimijoiden joukosta. 3C:n ytimessä on haasteiden, kokemusten ja ideoiden jakaminen eri toimijoiden kesken, parhaiden ideoiden pilotointi ja lopulta uusien, kiertotalouden mukaisten tuotteiden, palvelujen ja liiketoimintamallien syntyminen.

Ismo Kuokkanen (Paroc Group), Annica Lindfors (Nordkalk) ja Reeta Huhtinen (Turku Science Park) joivat kahvia keskustelun lomassa.
Ismo Kuokkanen (Paroc Group), Annica Lindfors (Nordkalk) ja Reeta Huhtinen (Turku Science Park) vaihtoivat kuulumisia kahvitauolla.

Konkreettisia edistysaskeleita

3C-klusteri aloitti toimintansa 2020, jolloin pandemia siirsi verkostoitumisen verkkoon. Seitsemän webinaarin jälkeen nyt toteutunut 30 ihmisen tapaaminen samassa tilassa oli ensimmäinen laatuaan, mikä nosti tunnelmaa.

”Ihana nähdä ihmisiä livenä”, tiivistää Turku Science Parkin asiakaspäällikkö Reeta Huhtinen, joka vastaa klusterin toiminnasta osana CleanTurku-kärkialaa. Hän iloitsee seminaarin esityksistä, jotka osoittavat, että ”kiertotaloudesta ei enää vain puhuta, vaan ratkaisuja kehitetään yrityksissä aktiivisesti.”

Samaa mieltä on Nordkalkin R&D-johtaja Mathias Snåre: edistymistä on tapahtunut niin 3C-yritysten yhteistyössä kuin tuotekehityksessäkin. Nordkalkin omasta tutkimus- ja kehitystyöstä jo vähintään 80 prosenttia liittyy kiertotalouteen, joka on kalkkikiviyrityksessä strateginen painopistealue ja mukana kaikissa asiakassegmenteissä.

Yksi esimerkki 3C:n myötä syntyneestä yhteiskokeilusta on Nordkalkin murskatun sivukiven käyttö Saint-Gobain Finland Oy:n kuivabetonissa, jossa se korvaa luonnonhiekkaa.

Finnsementin kehittämä, masuunikuonaa sisältävä Kolmossementti saa tilaisuudessa kiitosta. Turkulainen Betonilaatta Oy on kyennyt sen ansiosta pienentämään joidenkin tuotteidensa hiilijalanjälkeä jopa 40 prosenttia. Myös Nordkalk vaihtoi keväällä maastabilointituotteidensa sementin Kolmossementtiin.

Paroc on tuonut markkinoille ensimmäisen hiilineutraalin kivivillaeristeensä Paroc Natura Lanan, jonka kiviraaka-aineista 15 prosenttia on korvattu kierrätyskuidulla. Hiilineutraaliutta avittavat vähähiilinen teknologia ja vihreän sähkön käyttö sekä osin päästöjen kompensointi.

Tarvasjoella tulisijoja ja tiiliä valmistavan Tiilerin uusi tuote on varaavien takkojen lämpökivikuori. Lämpökivestä 85 prosenttia on kierrätysmateriaalia, ja raaka-aineena on tehtaan pihalle vuosikymmenien saatossa kertynyt hylkytiili – josta myös uuden tuotteen kehittäminen sai kimmokkeen. Nykyisen takkatehtaan käyttämän uuden tiiliaineksen kierrätysprosentti on 100.

Saint-Gobain Finland Oy koordinoi marraskuussa päättyvää kansainvälistä Wool2Loop-hanketta, jossa on tutkittu alkaliaktivoidun mineraalivillajätteen hyödyntämistä. Siitä jauhettiin onnistuneesti vähähiilistä sideainetta betonimaisiin materiaaleihin eli geopolymeereihin, mikä osoittaa purkujätteen hyödyntämisen mahdolliseksi myös korkean jalostusasteen tuotteissa. Kokeilujen raaka-aineena oli mm. helsinkiläisen terveysaseman purkutyömaan väliseinistä erotettu mineraalivilla.

3C-klusterin puitteissa syntyneessä KERPUR-hankkeessa (React EAKR) Åbo Akademi, Turun AMK ja SYKE pyrkivät tunnistamaan ja pilotoimaan yhdessä yritysten kanssa korkean jalostusasteen tuotteita keraamisesta purkujätteestä. Hankkeessa on pilotoitu keraamisen purkujätteen erilliskeräystä purkukohteista ja keraamien murskaamista. Keraamien kierrätyksessä on suuret mahdollisuudet, sillä alan tehtaiden ulkopuolella keraamista purkujätettä ei vielä kierrätetä. Keramiikka on pitkälle prosessoitua, energiarikasta materiaalia, jolle mahdollisia käyttökohteita ovat esim. uudelleenkäyttö keramiikassa, tiilissä, asfaltissa ja geopolymeereissä.

”Betoniyrityksestä jätteenkäsittelylaitokseksi”

Kiertotaloudessa yhden jäte on toisen raaka-aine. Betonituotteita valmistavan Betonilaatta Oy:n toimitusjohtaja Rami Lahti vitsaileekin johtavansa jätteenkäsittelylaitosta, sillä tuotannossa hyödynnetään monipuolisesti teollisuuden sivuvirtoja kuten betonimursketta, masuunikuonaa ja lentotuhkaa.

Perheyritys on avoin uusille kokeiluille ja yhteistyölle. Yksi Betonilaatan kumppaneista on 3C-klusterin kautta löytynyt Renotech Oy, jonka kanssa yhtiö on testannut geopolymeerin valmistusta.

Kiertotalouden haasteista suurin on taloudellinen kannattavuus. Varsinkin alussa, pieniä määriä valmistettaessa tuotteen yksikkökohtainen hinta saattaa jäädä ”normaalituotetta” korkeammaksi. Muita haasteita ovat raaka-aineiden saatavuus, laatukriteerien määrittely ja siihen liittyvä lainsäädäntö sekä tuotantoteknologian kehittäminen.

Rakennetun ympäristön merkitys ilmastonmuutoksen hillinnässä on ratkaiseva. Vähähiiliseen rakentamiseen ohjaa myös lainsäädäntö: ympäristöministeriön tiekartan mukaan CO2-päästöt huomioidaan rakennuslupia myönnettäessä vuodesta 2025 alkaen.

Kuvat ja teksti: Anne Foley