Alueen edistäjät | Juttutuokio Jarvenkyla Oy:n Jarin kanssa
Jari Suominen on mies, joka on aina halunnut selvittää asiat itse juurta jaksain. Jo kaksikymppisenä hän lähti ulkomaille tutkimaan, miten suvultaan perimän maatilan voisi nostaa uuteen kukoistukseen. Jarvenkyla Oy:n toimitusjohtajana Jari on kehittänyt merkittävällä tavalla niin alan tuotteita kuin viljelyprosesseja. Juttelimme viimeisimmästä otsonivesi-projektista sekä siitä, miksi juuri Sauvossa on hyvä yrittää.
Tietoja yrityksestä: Puutarhatarvikekauppa Jarvenkyla Oy edistää marjanviljelyä sekä kehittää tutkimuksen avulla uusia ja ekologisempia viljelyratkaisuja. Puutarhakaupan ohella omana yrityksenään toimii maatila, jossa harjoitetaan jatkuvaa koetoimintaa.
Perustettu: vuonna 1984.
Tiimi: Toimistolla työskentelee 5 henkilöä ja maatilalla on 10 vakituista työntekijää. Kesäkaudella työntekijämäärä nousee noin kahteensataan.
Toimiston sijainti: Myymälä sijaitsee Sauvon Timperintiellä ja Järventila Sauvon Järvenkylässä.
Viimeisin saavutus: Turun yliopiston kanssa tehty tutkimus kasvitautien hallinnasta otsoniveden avulla, ja tämän menetelmän kaupallistaminen.
Satunnainen fakta: Jari oli Sauvon kantavia voimia, kun pakolaisia alkoi tulla Ukrainasta Suomeen ja maatila työllistää tulokkaita myös tulevana kesänä.
Astuessamme Sauvon Timperintiellä sijaitsevan puutarhakaupan ovista sisään eteemme avautuu oikea viherpeukalon paratiisi. Meitä vastassa on yrityksen toimitusjohtaja ja ideanikkari Jari Suominen, joka pahoittelee joutuvansa selvittelemään akuuttia ongelmaa haastattelumme alkupuolella. Yksi huikkaus työkaverille: “Tuu sanoon sitten, kun ne kunnan miehet kurvaa siihen pihaan”, ja pian Jari onkin esitellyt meille niin yrityksensä, uusimman otsonivesi-projektinsa sekä itsensä ja tarinansa Jarvenkyla Oy:n perustajana.
Jarilla on ollut alusta lähtien palava halu kehittää perheeltään perimäänsä maatilatoimintaa, ja sokerijuurikkaan viljely on vaihtunut marjoihin. Noin 30 vuotta sitten Jari tutustui ensimmäisen kerran läpinäkyviin muovirasioihin, jollaisia Suomessa ei oltu vielä nähty. Kun myyjä lopulta löytyi Italiasta, piti Jarin aluksi kerätä hyvät suosittelijat ja lähteä paikan päälle haastateltavaksi. Pitkän ravintolaillallisen päätteeksi kaupat saatiin tehtyä. Näin starttasi Jarin kaupallinen ura ja Jarvenkyla Oy:n tarina.
Sauvo paikkana on tullut Jarille verenperintönä: hän kertoo sukunsa olevan nimenomaan paikallisia viljelijöitä. Myös hänen vanhemmiltaan perimänsä maatila, Järventila, sijaitsee edelleen omalla paikallaan Sauvon Järvenkylässä. Vahvat juuret ovatkin suurin syy sille, miksi Jari on jäänyt yrittämään Sauvoon.
Miksi muiden kannattaisi tulla yrittämään juuri Sauvoon?
“Sauvossa kaikki tuntevat toisensa ja etäisyydet on pienet. Mä tiedän täällä heti, keneltä voi kysyä apua tai jutella, jos on ongelmia. On tosi helppoa asioida pienessä kunnassa.”
Jari kiittääkin niin Sauvon kunnan kuin sauvolaisten valmiuksia ja halua tukea alueen yrittäjiä. Yhtenä parhaimpana asiana Sauvossa yrittämisessä Jari mainitsee tietynlaisten henkisen tuen. Yrittäjät arvostavat, ettei päätöksiä tehdessä jäädä liian pitkäksi aikaa kompuroimaan byrokratian jalkoihin.
“Jos täällä Sauvossa joku alkaa yrittämään, niin apua on tarjolla.”
Lisäksi sijainti Helsingin moottoritien läheisyydessä ja logistiikan sujuvuus ovat etuja. Rahtikuljetusten suhteen ei ole juurikaan väliä, sijaitseeko yrityksen tilat Turussa vai Sauvossa – Toki Sauvon etuna on selvästi edullisempi hintataso.
Jari kokee Sauvon olevan ylipäänsä erinomainen paikka asua. Koska kaikki tuntevat toisensa, yhteistyö on paljon ihmisläheisempää kuin isommissa kaupungeissa. Lisäksi Jari kehuu Sauvon helppoutta ja ennen kaikkea turvallisuutta lapsiperheiden näkökulmasta — tänne ei ole kantautuneet isojen kaupunkien murheet. Koulukyytikin kulkee, ja luonto ja saaristomeri uimarantoineen tarjoavat idylliset vapaa-ajan puitteet. Ja mikäli mieli tekee kaupunkiin, Turkuun hurauttaa noin puolessa tunnissa ja Helsinkiin 1,5 tunnissa.
Rakennettu Sauvo on Jarin näkemyksen mukaan hyvä sekoitus uutta ja vanhaa. Täällä saa nauttia uusista kouluista ja kunnantalosta, sekä esimerkiksi uudesta asuinalueesta Osmalahdesta. Toisaalta “kaikki ei ole sitä tasakattoa”, kuten Jari asian ilmaisee, vaan miljöössä voi nähdä paljon historiallisia rakennuksia, kuten komeita kartanoita. Ne ovat jääneet perintönä alueella aiemmin vaikuttaneelta aatelismahdilta.
Jarin lisäksi Sauvoa arvostavat muutkin, sillä Sauvon viehättävä Rantolan alue äänestettiin asuinaluepalvelu Know Your Hoodsin äänestyksessä vuoden 2022 naapurustoksi.
Minkälaista tukea Turun seutu on tarjonnut Jarvenkyla Oy:lle?
Jarvenkyla Oy:n uusin innovaatio on otsonin hyödyntäminen viljelyssä. Vaikka otsonin toimintaperiaatteet etenkin hygieniatason parantamisessa on tiedetty jo satoja vuosia, vasta nyt sitä on päästy hyödyntämään kasvitauteja vastaan. Otsonoidun veden käytön myötä viljelyyn ei tarvita enää lainkaan kemiallisia kasvitautitorjunta-aineita: se on siis sekä kustannustehokas että ympäristöystävällinen vaihtoehto. Esimerkiksi Espanjassa otsoniveden käyttö viljelyssä onkin luokiteltu luomumenetelmäksi.
Kiitos Turun yliopiston molekyylibiologian osaston yhteistyön sekä Business Finlandin myöntämän rahoituksen, projekti ei ole enää – Jarin sanoja lainaten – vain Pelle Pelottoman kokeilu, vaan kansien välistä löytyvä validi menetelmä, johon kaikki pääsevät tutustumaan. Turun yliopiston kanssa myös sovittu jatkotutkimuksista. Lisäksi laajempaa tutkimusta aiheen tiimoilta tehdään koko ajan myös kansainvälisellä tasolla. Seuraava vaihe on menetelmän kaupallistaminen, jonka tueksi on nyt kertynyt riittävästi puolueetonta tutkimusdataa.
“Projekti lähti liikkeelle noin 5 vuotta sitten, kun EU:ssa haluttiin jäsenmaiden vähentävän kemiallisten aineiden määrää maa- ja puutarhataloudessa ja tutkimus vaihtoehtoisten menetelmien kehittämiseen lisääntyi. Taisin kuulla otsonista ensimmäisen kerran ollessani Hollannissa Strawberry Conferencessa. Ja mä aloin niistä sitten lukemaan ja siitä lähti sitten se kehitystyö, rakennettiin laitteet ja ruvettiin hommiin.”
Aivan aluksi Jari testaili itse maatilallaan otsonoidun veden vaikutuksia. Kun kysymme, mistä tämä innostus itsenäiseen uusien asioiden kokeilemiseen oikein kumpuaa, Jari vastaa empimättä pieni virne kasvoillaan.
“Tyhmyydestä. Olen vain lukion käynyt, enkä ole mikään professori. Mutta mulla on aina ollut halu selvittää itse, että miksi asiat on näin. Mä olen hyvin epäuskoinen, että mitä toinen puhuu. Mä haluan sen kaiken sisäistää itse.”
Turun seudulla on tarjolla sekä yritysneuvontaa että erilaisia kasvuohjelmia innovatiivisille ja etenkin kansainvälistä kasvua tavoitteleville yrityksille. Mahdollisuuksiin kannattaa tutustua Turku Business Regionin sivuilla.
Mitä kaikkea muuta Jarvenkyla Oy tekee ja miltä näyttää tulevaisuus?
Jarvenkyla Oy on tehnyt aiemmin yhteistyötä muun muassa Felixin kanssa: yritys oli aikoinaan ensimmäinen ja suurin avomaankurkkujen viljelijä Suomessa. Jari onkin edistänyt monella tapaa viljelyn parantamista. Yhtenä esimerkkinä hän mainitsee kehittämänsä kasvutunnelit, jotka on suunniteltu erityisesti Suomen koviin sääolosuhteisiin sopiviksi. Monen montaa muutakin tuotekehittelyä Jari on vuosien varrella tehnyt, ja innovaatioita on testattu ahkerasti Järventilalla.
Moni Turun seudulla asuva on saattanut nähdä esimerkiksi Prismoissa Järvenkylän kylmäaltaita, joista voi löytää niin kotimaisia marjoja kuin herneitäkin. Kesäaikaan kauppojen ulkopuolella komeilevat myös punaisena hehkuvat Järvenkylän tilan myyntikojut.
Viime vuonna marjojen poimijat olivat osittain vakipoimijoita, osittain taas Ukrainasta sotaa paenneita. Jari oli tiiviisti mukana järjestämässä ukrainalaisille perheille majoitusta sekä vaatteiden keräämistä Sauvossa. Osa on lähtenyt takaisin Ukrainaan ja osa asustaa edelleen kunnan tai yksityisten vuokraamissa tiloissa. Kesällä töitä on jälleen tarjolla maatilalla.
“Koko Sauvo alkoi keräämään vaatteita. Kun eihän ukrainalaisperheet kerinneet ottamaan mukaansa mitään muuta kuin välttämättömät.”
Jari paljastaa meille myös seuraavan projektinsa, jossa hän on mukana edustamassa kaupallista viljelijää. Kunnianhimoisena tavoitteena on lisätä kotimaisten pölyttäjien määrää.
“Kimalaisten ja mehiläisten määrä on vähentynyt, eikä meillä ole Suomessa omaa kunnollista pölyttäjätuotantoa vaan ne ostetaan maailmalta. Projektissa on mukana muun muassa Marjaviljelijöiden liitto, Luonnonvarakeskus, Mehiläisliitto ja yliopistoja. Meidänkin maatilalla tullaan tekemään kokeita, eli miten saadaan käytettyä hyväksi näitä meidän omia suomalaisia pölyttäjiä. Lisätietoja tästä hankkeesta löytyy Mehiläisliiton sivuilta.”
Mansikat maistuvat jatkossa entistä paremmilta, kun tiedämme, kuinka ahkerasti niiden viljelyn parantamiseen ja ympäristön kuormituksen vähentämiseen tässä lähiseudulla panostetaan.
Teksti: Susanna Lahtinen | CYF Digital