Siirry sisältöön

Uutiset

Akkuteknologian tutkimus Turun yliopistolla vahvistuu ERC-rahoituksen ansiosta

  • Turun yliopiston tuore materiaalitekniikan koulutus sai vauhdikkaan startin liki 1,5 miljoonan euron apurahasta
  • Apulaisprofessori Pekka Peljon ryhmä etsii energian varastoimiseen soveltuvia materiaaleja
  • Tähän mennessä saaduilla rahoituksilla tutkimusryhmän henkilömäärä nousee jo 10:een

Turun yliopiston uusi akkuteknologian apulaisprofessori Pekka Peljo on saanut Euroopan tutkimusneuvosto ERC:n Starting grant -apurahan. Viisivuotinen rahoitus mahdollistaa huipputasoisen materiaalitekniikan tutkimuksen.

ERC Starting grant on yksi Euroopan kilpailluimmista rahoituksista. Se on henkilökohtainen apuraha, joka on tarkoitettu erittäin korkeatasoisen tieteellisen tutkimuksen rahoittamiseen. Viisivuotinen rahoitus myönnetään uransa alkuvaiheessa olevalle huippututkijalle.

Korkean tieteellisen tason lisäksi hakemuksilta vaaditaan tiedettä uudistavia näkökulmia. Hakuprosessi oli kaksivaiheinen: hakemus lähetettiin lokakuussa 2019, ja huhtikuussa 2020 Peljo sai tietää päässeensä toiselle kierrokselle.

– Tyypillisesti toiseen kierrokseen kuuluu haastattelu Brysselissä, mutta tänä vuonna haastattelut jätettiin koronatilanteen takia väliin ja hakemukset arvioitiin vain asiantuntijalausuntojen perusteella. Hakemukseni arvioi yhdeksän asiantuntijaa, ja kaikki suhtautuivat siihen erittäin positiivisesti, Peljo kertoo.

Turun yliopiston materiaalitekniikan apulaisprofessori Pekka Peljo.

Lähes 1,5 miljoonan euron rahoitus mahdollistaa tutkimusryhmän perustamisen ja kehittämisen. Tämän ja muun jo hankitun rahoituksen avulla Peljon tutkimusryhmän kokoa voidaan kasvattaa yli 10 henkeen. Se alkaa Peljon mukaan olla riittävän kokoinen joukko huippututkimuksen tekemiseen.

Peljon tutkimusprojektissa etsitään keinoja laajentaa energian varastoimiseen soveltuvien materiaalien joukkoa. Sopivalta materiaalilta vaaditaan monia, osittain ristiriitaisia ominaisuuksia.

– Esimerkiksi osa materiaaleista ei sovi tarkoitukseen, koska liukoisuus saattaa olla liian huono, tai koska akun kennojännite eli yhdestä kennosta saatava jännite olisi liian alhainen, vaikka materiaalien stabiilisuus ja hinta olisi kohdillaan.

Projektissa kehitetään tapoja kiertää näitä rajoituksia. Tavoitteena on kehittää uusiutuvan energian varastoimiseen soveltuvia akkuja.

– Tämä on myös hieno alku materiaalitekniikalle Turun yliopistossa, Peljo lisää.