Kohti modernia kaupunkiopastamista

  • Turussa, Tampereella ja Helsingissä on yhdessä kehitetty uusia, älykkäitä kaupunkiopastamisen malleja
  • Aurajokirannan opastuskonsepti on yksi Turussa toteutetuista piloteista
  • Opastamisen ekosysteemi -hankkeessa toteutettiin myös Älykkään kaupunkiopastamisen käsikirja

Älykkään kaupunkiopastamisen käsite pohjautuu älykäs kaupunki- eli smart city -ajatteluun. Se nojaa kaupunkien innovatiiviseen, teknologiaa hyödyntävään kehittämiseen, joka edistää ekotehokkuutta sekä elämänlaatua.

Englannin kieleen on juurtunut opastamisen laajempaa kontekstia kuvaava wayfinding-käsite, jolta uupuu vielä vakiintunut suomenkielinen vastine. Hankkeen projektipäällikkö Elina Malén Turku Science Park Oy:stä avaa käsitettä seuraavasti:

– Wayfinding on muutakin kuin nopeimman reitin opastamista viitoilla pisteestä A pisteeseen B. Wayfinding-ajattelu huomioi erilaisten kohderyhmien moninaiset tarpeet. Esimerkiksi matkailija kaipaa viihtyisiä, kulttuurisesti ja maisemallisesti paikallisuutta ilmentäviä reittejä ja pyörätuolilla liikkuva puolestaan esteettömiä kulkuväyliä.

Kolme henkilöä seisoo puhujakorokkeella.
Seminaarin lavalla moderaattorit Niko Herlin ja Kirsi Kostia sekä Turku Science Park Oy:ssä hankkeesta vastannut projektipäällikkö Elina Malén.

Helsinki, Tampere ja Turku ovat harpanneet 6Aika: Opastamisen ekosysteemi -hankkeessa kohti modernia kaupunkiopastamista. Hankkeen tuloksia ja älykästä kaupunkiopastamista esiteltiin hankkeen iltapäiväseminaarissa Vierailukeskus Joessa Turussa torstaina 13.6.2019. Seminaari tarjosi oivan tilaisuuden saada ymmärrystä kävelijöiden ja pyöräilijöiden älykkään opastamisen kokonaisuudesta.

Seminaarin avainluennon pitäjä Hayley Branston tulee monella mantereella kaupunkiopastusta kehittäneestä Lontoon Maynard Design -suunnittelutoimistosta, joka tuottaa opastamisratkaisuja kadunkalusteista laajoihin kokonaiskonsepteihin. Hän johdatteli wayfinding-ajatteluun sekä erityisesti siihen, miten digiaika ja ärsyketulva muuttavat ihmisten havainnointia ja haastavat opastamista. Onnistuneella opastamisella voidaan tutkimusten mukaan vähentää liikenneruuhkia ja ilmansaasteita sekä edistää muun muassa yhteisöllisyyttä, osallisuutta, terveyttä, turvallisuutta, viihtyisyyttä sekä kivijalkakauppojen säilymistä.

Hankkeen tulokset kaikkien käytettävissä

Seminaarissa Helsingin, Tampereen ja Turun edustajat kertoivat konkreettisin esimerkein hankkeen toimenpiteistä ja kokeilujen tuloksista. Esimerkiksi Helsingissä on Kauppatorin alueen yrittäjiä osallistettu opastamisen kehittämiseen mobiilisivustoratkaisulla, jolla etsitään myös helpotusta Suomenlinnan lauttajonojen hallintaan. Tampereella on muun muassa luotu tapahtumia varten julkaisujärjestelmä, jolle eri tapahtumajärjestäjät voivat rakentaa asiakkailleen mobiilisovelluksen. Tampere on myös kokeillut uusia ratkaisuja poikkeustilanneopastukseen tiedottaessaan kävelijöille ja pyöräilijöille raitiotietyömaiden aiheuttamista liikenne- ja reittimuutoksista. Turussa on käynnissä kaupungin uuden opastuskonseptin luominen ja pilotointi Aurajokirannassa, jonne on pystytetty kolme opastepylonia.

Seminaarissa myös suomalaiset opasteteknologiatoimittajat kertoivat esimerkiksi lisätyn todellisuuden, sensorien ja avoimen datan hyödyntämisestä opastamisessa. Muotoiluyritykset nostivat esille mm. palvelupolku- ja esteettömyysnäkökulmaa opasteiden suunnittelussa.

Hankkeen tulokset ja kokeilujen kautta löydetyt parhaat käytänteet on koottu Älykkään kaupunkiopastamisen käsikirjaan. Torstain seminaarissa julkaistun kirjan kautta ne ovat jatkossa kaikkien suomalaisten kaupunkien käytettävissä. Käsikirja löytyy myös Turku Business Region -sivuston Julkaisut ja tilastot -osiosta.

Hankkeen kotisivuilla https://itsasign.fi/ lisää aiheesta ja hankkeen materiaaleista.